Työuupumus ohjelmistosuunnittelijoiden riskinä

Mistä työuupumus eli burnout johtuu?

Siitä huolimatta, että ohjelmistosuunnittelijat kokevat usein työnsä erittäin mielekkääksi, uhkaa kiireinen työtahti joskus heidän työssäjaksamistaan. Pitkittynyt uupuminen työssä työstressin johdosta aiheuttaa häiriötilan, jota kutsutaan työuupumukseksi tai burnoutiksi.

Millaisia oireita burnout aiheuttaa?

Työuupumus oireilee uupumisen asteedepression-84404_960_720lle kehittyvänä väsymyksenä, kyynisenä asenteena kaikkea työtä koskevaa kohtaan sekä heikentyneenä itsetuntona ammatillisuuden osa-alueella. Tämä lisää riskiä sairastua esimerkiksi unihäiriöihin tai masennukseen ja saattaa johtaa päihteiden väärinkäyttöön sekä somaattisiin sairauksiin, jotka ovat stressiperäisiä. Työkyvyttömyyden riski kasvaa myös burnoutin myötä.

Yleisten stressioireiden esiintyminen on tavallista henkilöillä, jotka kärsivät burnoutista.

Väsymyksen taustalta löytyy usein tilanne, jossa työntekijällä ei ole riittävästi toimintaedellytyksiä esimerkiksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lopulta väsymys on niin voimakasta, ettei työntekijä palaudu edes vapaa-aikaa viettäessään. Kyynistymisen myötä työn merkittävyyttä aletaan epäillä eikä työ enää tunnu mielekkäältä. Tietyllä tavalla kyynistyminen toimii defenssinä tilanteessa, jonka työntekijä kokee mahdottomaksi. Jos työssään uupunut tekee asiakastyötä, saattaa hänen kyynistymisensä näkyä myös hänen suhtautumisessaan asiakkaisiinsa. Mekaaninen suhtautumistapa asiakkaisiin saattaa olla yksi burnoutin merkki tällaisissa työyhteisöissä. Kun työntekijän itsetunto laskee ammatillisella osa-alueella, hänen kokemuksensa omasta pystyvyydestä sekä siitä, että saa työssään jotakin aikaan, vähenevät.

Kuinka yleinen ilmiö burnout on?

Arvellaan, että reilut 20 prosenttia maamme työikäisestä työssäkäyvästä väestöstä kärsii lieväasteisesta työuupumuksesta ja vakavasta työuupumuksesta on arveltu kärsivän muutaman prosentin. Naiset kärsivät miehiä hieman useammin työuupumuksen oireista.

Miten burnoutia arvioidaan?

Erilaisten kyselylomakkeiden avulla pyritään arvioimaan työuupumista – maassamme käytetään yleisesti MBI-GS-arviointimenetelmää sekä BBI-15-indikaattoria ja työuupumuksen arviointiin käytetään haastatteluja kyselylomakkaiden rinnalla. Haastatteluiden tarkoituksena on saada selville, miten kyseinen henkilö oireilee, millaisissa työskentelyolosuhteissa hän työskentelee, onko työssä tapahtunut joitakin merkittäviä muutoksia, millainen henkilön yleinen terveydentila on sekä millainen hänen elämäntilanteensa on.

Selkeitä raja-arvoja, joiden sisällä henkilö kärsisi yksiselitteisesti työuupumuksesta, ei ole laadittu, mutta Suomessa katsotaan, että henkilö kärsii vakavasta työuupumuksesta, jos hän oireilee keskimääräisesti arvioituna joka viikko tai tätä useammin. Lievästä työuupumuksesta henkilön voidaan katsoa kärsivän, jos hänellä on työuupumukseen liittyviä oireita keskimääräisesti arvioiden joka kuukausi.

 

Comments are closed.