Tekoäly oppii ihmisiltä

Tekoälystä ollaan montaa mieltä, ja edelleen jylläävät myös pelonsekaiset kauhukuvat tulevaisuudesta, jossa tekoälyllä varustetut koneet valloittavat maailman. Näitä kauhukuvia aiheuttanee tällä hetkellä ajatus siitä, että tekoäly kehittyessään vie ihmisiltä työpaikat. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä tekoäly on vielä suhteellisen tyhmä laajassa mittakaavassa katsottuna. Suurin osa tekoälyyn pohjautuvista tietokoneohjelmista on kehitetty vain jotain tiettyä toimintoa tai tehtävää suorittamaan. Näin ollen kehitys pisteeseen, jossa tekoälyllä on ihmisaivojen tapainen kyky havainnoida ja analysoida monipuolista dataa lienee tällä hetkellä vielä kaukana tulevaisuudessa.

Se, miten koneoppiminen toimii, antaa tietokoneille mahdollisuuden ottaa haltuunsa hyvin suppeita tehtäviä. Siinä, missä ihminen oppii erottamaan esimerkiksi jonkin tietyn koirarodun toisesta melko nopeasti jo pienenä lapsena vain muutamiin havaintoihin perustuvilla esimerkeillä, vaatii koneäly tuhansia esimerkkikuvia saavuttaakseen saman tunnistuskyvyn. Tekoälyä käytetäänkin siksi erikoistuneisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi syöpäsolujen tunnistukseen.

Tekoälyn suurin valtti on sen tehokkkuus. Kun tietokone on oppinut tunnistamaan vaaditun objektin, äänen tai symbolin, sitä voidaan opettaa havainnoimaan se tietyssä ympäristössä. Tuo havainnointi on tietokoneelle syötetyn laajan tietokannan takia nopeaa ja tehokasta. Jos esimerkiksi tutkimuskohteena ovat jonkin tietyn asuinalueen katot, voidaan havainnointiin käyttää drone-lennokkia. Kyseinen kone havaitsee viat nopeasti ja kustannustehokkaasti sellaisesta näkökulmasta, joka ei välttämättä ole ihmiselle mahdollinen. Sen lisäksi koneet eivät väsy, joten inhimillisiin piirteisiin liittyviä virheitä ei pääse syntymään. Myös loukkaantumisten riski vähenee koneiden hoitaessa tehtäviä, jotka voisivat altistaa ihmisen onnettomuuksille.

Rutiininomaisten tehtävien hoitoon tekoäly siis soveltuu paremmin kuin hyvin. Tekoälyn puoltajien yleinen kanta on se, että koneiden hoitaessa rutiinitehtäviä, ihmiselle jää aikaa muihin asioihin sekä vapaa-aikaan. Ehkäpä tässä juuri piilee tekoälyn suurin potentiaali: koneiden hoitaessa tehtäviä, jotka tuntuvat ihmisestä mekaanisilta ja tylsiltä, ja saattavat ohjelmoida ihmiset automatisoituun konemaiseen tilaan, ihmisellä on paremmat mahdollisuudet keskittyä sellaisiin asioihin kuin luova ongelmanratkaisu. Luovuus on ihmiselle luontainen olotila, ja mielikuvituksen ja luovan tekemisen kautta monet eri tieteenalat ovat kehittyneet nykyiseen pisteeseensä. Ehkäpä tulevaisuudessa koneet hoitavat automatisoidusti mekaaniset tehtävät samalla kun ihminen voi keskittyä luomaan tästä maailmasta kaikin puolin kauniimman ja paremman paikan elää.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *