RUP, ketterät menetelmät sekä muita ohjelmankehitysmalleja

RUP ohjelmankehitysmallina

RUP on lyhennelmä sanoista Rational Unified Process. Tämä prosessi sisältää peräkkäisiä iteraatioita, joiden suunnittelussa käytetään vesiputousmallia. RUP-prosessin aikana käydään läpi neljä kehittämisvaihetta ja prosessi etenee aloitusvaiheesta tarkennukseen, tarkennusvaiheesta rakentamiseen ja rakentamisesta tuotteen käyttöönottoon.

Ketterät menetelmät ohjelmankehitysmallina

Vesiputousmallin suurin haaste nykymaailmassa on se, että hektisessä maailmassamme ympäristö muuttuu nopeaan tahtiin, mikä vaikeuttaa asioiden suunnittelua ennalta. Iteratiivinen tapa toimia luo kuitenkin tilaisuusuuden projektin kulun ja suunnan muuttamiselle hallitulla tavalla jopa prosessin ollessa kesken. Nykymaailmassa ei voida olettaa, että ohjelmistot tulisivat aina valmiiksi heti samantien kerralla, vaan monet niistä kehittyvät vielä senkin jälkeen kun ne on jo julkaistu.

Ketterät ohjelmistoprosessit soveltuvat erityisen hyvin kaikista nopeimpaan tahtiin kehittyville aloille sekä pieniin ohjelmistoprojekteihin. Kehitysmalli korostaa muutosten hallitsemista sekä iteraatiosyklejä, jotka toteutetaan nopeasti. Kehittelytyötä pyritään korjaamaan ja suuntaamaan mahdollisimman varhaisessa prosessin vaiheessa. Tästä on hyötyä, koska tällöin mahdollisia virheitä on ehditty tehdä vasta vähän ja niiden korjaamiseen ei tällöin jouduta käyttämään kohtuuttoman paljon resursseja, jotka muutoin käytettäisiin kehittelytyöhön. Esimerkiksi aikaa ja rahaa säästetään nopeiden reagointien ja muutosten hallinnan kautta. Scrum on hyvä esimerkki ketteristä menetelmistä.

Muita ohjemankehitysmalleja

Suihkulähdemalli ja EVO-malli ovat esimerkkejä muista käytetyistä ohjelmankehitysmalleista. Näistä ensin mainittu perustuu ohjelman suoraan koodaamiseen, minkä jälkeen on vasta dokumentoinnin vuoro. Menetelmä ei siis sisällä lainkaan varsinaisia code-820275_960_720mallinnus- ja suunnitteluvaiheita, vaan koodaaja tekee suunnittelutyötä ainoastaan päänsä sisällä. Pienet apuohjelmat soveltuvat erinomaisesti suihkulähdemallilla kehiteltäviksi, mutta suurempien ohjelmistojen suunnitteluun tämä menetelmä ei sovi.

EVO-ohjelmankehitysmalli perustuu ydinjärjestelmän rakentamiseen, josta koko ohjelmankehitysprosessi saa alkunsa. Tätä ydinjärjestelmää pyritään kehittämään projektin ydinjärjestelmän rakentamista seuranneiden iteraatioiden aikana.

Miksi ohjelmankehitysmalleja käytetään?

Mallien avulla alati monimutkaistuneet ohjelmankehitysmallit jaetaan pienempiin osiin, jotta prosessista tulee paremmin hallittava ja jotta sen tulokset vastaisivat paremmin odotuksia. Osa malleista sisältää etuja erityisesti asiakkaan kannalta ja osa malleista on sellaisia, että ne toimivat paremmin teoriassa kuin käytännössä ollen joidenkin mielestä perusajatuksiltaan jopa utopistisia. Ohjelmankehitysmalleja ei aina kuitenkaan käytetä ihan sellaisinaan, vaan niitä voidaan käyttää soveltaen kulloisenkin tarpeen mukaan.

 

Comments are closed.