Prototyyppimenetelmä ohjelmistotuotannon vaihejakomallina

Prototyyppimenetelmälle on tyypillistä spiraalimainen rakenne

Prototyyppimenetelmässä kehitystyö etenee spiraalimaisella tavalla. Työ aloitetaan usein ohjelmiston ulkoasusta eli käyttöliittymän rakentamisesta, mistä kehitystyö etenee laajenevien kehien tavoin. Kehitystyön kehiä ovat bisneslogiikka eli liiketoimintaa koskeva kerros sekä tietokantoja koskeva kerros.

Prototyyppimallin edut

Mallin ehdoton etu on sen tuoma etu asiakkaalle; toimittaessa tämän mallin mukaan asiakas saa nimittäin nähdä lopullisen tuotteemonitor-933392_960_720n ulkonäön jo prosessin varhaisessa vaiheessa ja pääsee näin antamaan siitä palautetta jo tässä vaiheessa. Jos tuotteen ulkonäköön pitää tehdä muutoksia, on tämä prosessin alkuvaiheessa huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa kuin siinä tapauksessa, että prosessi olisi jo ehtinyt edetä pidemmälle. Tämä vaihejakomalli on suositeltava erityisesti tilanteissa, joissa tiedetään, että asiakkaan vaatimukset saattavat muuttua monta kertaa prosessin aikana.

Asiakkaan hyväksyttyä prototyypin alkaa sen kehittely

Prototyypin kehittelyä jatketaan vasta asiakkaan hyväksyttyä kehittelykierroksella työryhmän esittämän prototyypin. Spiraalimaisesti etenevä kehämäinen työskentelytapa on tyypillistä myös tämän kehittelyvaiheen aikana, jonka tarkoituksena on laajentaa ja syventää tulevan tuotteen suunnitelutyötä. Kehittelyprosessin kierrettyä täysympyrän on aika esitellä prototyypin sen hetkinen versio asiakkaalle. Iteratiiviset kehittelyvaiheet jatkuvat, kunnes asiakas on sitä mieltä, että tuote täyttää hänen vaatimuksensa ja kun asiakas katsoo sen olevan valmis.

Prototyyppimallin hyviä puolia

Asiakas näkee prototyyppimallissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa millainen tuotteesta on tulossa päässen näin tutustumaan tuotteeseen jo siinä vaiheessa, kun muutosten tekeminen on vielä nopeaa ja edullista – tämä on selkeä etu verrattaessa prototyyppimallia vesiputousmalliin, jossa havaittujen virheiden korjaaminen vaatii usein paljon aikaa ja tulee kalliiksi. Kun asiakas saa tutustua prototyyppiin, saa hän konkreettisen käsityksen siitä, mitä työryhmä on suunnitellut ja osaa paremmin esittää toiveitaan lopullisen tuotteen suhteen kuin sellaisessa tilanteessa, jossa prototyyppiä ei ole. Sama koskee tuotteen kehitystyössä mukana olevia työryhmän jäseniä, koska he saavat prototyypin valmistusvaiheessa tärkeää tietoa niistä rajoituksista ja ongelmista, joita prototyypin valmistuksen aikana havaitaaan. Tämän tiedon pohjalta heidän on helpompi kehittää tuotteen lopulliseen versioon parannuksia näihin havaittuihin ongelmiin. Paranteluvaiheessa voidaan käyttää esimerkiksi vesiputousmallia. Toisaalta tulee myös muistaa, että ensimmäinen prototyyppi on kovin karkea versio.

 

Comments are closed.