Maailmanpankin entinen johtaja ennustaa riskialtista tulevaisuudenkuvaa tekoälyn kehittyessä

Tekoälyä on kiitelty paljon sen mahdollisuuksista ja teknologian kehityksen nopeasta edistämisestä. Utopistiset tulevaisuuden kuvat maalaavat vauraita skenaarioita tulevaisuuden Atlantiksesta, jossa ihminen on valjastanut tietokoneet käyttöönsä niin, että työaikaa on voitu lyhentää ja mekaaniset työt siirretty koneiden suoritettavaksi. Tämä tietysti mahdollistaisi esimerkiksi perhekeskeisemmät arvot, tai loisi tilanteen, jossa ihminen voisi muun muassa keskittää työiän erilaisten luovien ongelmien ratkaisuun ja kestävään kehitykseen.

Brittiläisen The Guardian -sanomalehden tekemässä haastattelussa Maailmanpankin entinen johtaja Joseph Stiglitz kuitenkin pohtii synkempiä näkymiä ja punnitsee tekoälyyn liittyviä riskejä ja ongelmakohtia. Päällimmäisenä Stiglitz mainitsee synkimmän perspektiivin yhteiskunnan jakautumisesta ja demokratian perustusten murentumisesta mahdollisen riiston seurauksena. Tekoälyn mahdollistama vauraus onnistuisi ainoastaan taidokkaan ja moraalisesti vahvan robotiikan, koneälyn ja taloudellisten resurssien johtamisen myötä.

Iso-Britanniassa taloustutkijat ovat puhuneet massatyöttömyyden uhasta eri teollisuuden alojen työtehtävien automatisoituessa. Kyseessä voisi olla teollista vallankumousta seurannutta työttömyyttä vastaava työllisyyskriisi, jossa siirtymävaiheen haasteet aiheuttaisivat suurimmat työttömyysongelmat. Tutkijoiden esittämät ennusteet eivät spekuloi lainkaan tekoälyn luomista uusista työpaikoista, vaikka tekoäly ei nykyisessä muodossa korvaakaan työvoimaa vaan ainoastaan auttaa tiettyjen työtehtävien suorittamisessa.

Lääketieteen alalla tekoälyyn perustuvia tietokoneita käytetään jo yleisesti erityisesti syöpätutkimuksissa. Esimerkiksi InnerEye-niminen tietokone auttaa eturauhassyövän seulonnassa merkitsemällä automaattisesti syöpäsolut potilaan rauhaseen, säästäen näin aikaa ja muita resursseja. Näin saavutetaan tarkempia diagnooseja tehokkaammin, potilasjonot lyhenevät potilaiden päästessä nopeammin tarvittavaan hoitoon. Jotkut lääkärit kuitenkin pitävät diagnooseja tekeviä tietokoneita ammatillisena uhkana, sillä esimerkiksi rintasyövän hoidossa tutkimusvaiheessa työskentelee edelleen paljon ammattilaisia, joiden tehtävänä on analysoida MRI-kuvausten tuloksia.

Eräs tulevaisuudennäkymä ennustaa matalapalkkaisten ammattien, kuten rekka-autonkuljettajien, kassatyöntekijöiden ja puhelinasiakaspalveluhenkilökunnan korvattavan kokonaan tekoälyn ohjaamilla boteilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita työpaikkojen vähenemistä, vaan kouluttamatonta työvoimaa tarvitaan nyt muilla aloilla. Esimerkiksi opetusalalla ja vanhusten hoidossa henkilökohtaisten avustajien tarve kasvaa alati. Mikäli työvoimaa alettaisiin siirtää näihin tehtäviin toisaalta, kyseeseen voisi yksinkertaisesti tulla näiden työpaikkojen parempi palkkataso työvoiman houkuttamiseksi.

Teknologiayrityksillä on tekoälyvallankumouksen sarastaessa valtavien tietokantojen yleistyessä tietojenkäsittelyn myötä valta-asema. Tämän valta-aseman väärinkäyttö on ehkäpä suurin uhka tekoälyn yleistyessä, ja yksityisyyttä suojelevien lakien ja säädösten sekä immateriaalioikeuksien merkitys kasvaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *