Luovien alojen yrittäjyyden tukeminen

Ohjelmistosuunnittelu on luova ala muiden luovien alojen joukossa

Ohjelmistosuunnittelu vaatii paljon luovuutta, vaikka siinä vaadittava luovuus onkin kenties hieman erilaista kuin vaikkapa kuvataiteissa vaadittava luovuus. Suomessa on nyt herätty tarpeeseen lisätä tällaisten luovuutta tarvitsevien alojen toimintaedellytyksiä.

Miten yrittäjyyden edellytyksiä voidaan tukea luovilla aloilla?

Suomeen on tarkoitus luoda huippuluokkaa edustava järjestelmä, jonka tavoitteena on parantaa erilaisten luovien alojen toimintaedellytyksiä. Luovuuden vahvistamisen tulisi olla oleellinen osa maamme yhteiskunnan kehittämistä yleiselläkin tasolla. Usein luovien alojen kotimaiset yritykset ovat kooltaan pieniä ja niiden yrittäjillä on korkea koulutus. Jotta tällaisten yritysten toimintaedellytykset olisivat nykyistä paremmat, tulee taata, että yritystoiminnan kannalta olennaiset tiedot, apu sekä neuvot ovat helposti saatavilla. Verkostoitumista tulisi tukea luomalla erilaisia tätä edistäviä tahoja ja yhteistyön tulisi kehittyä yhä enemmän toimialarajojen ylittävään yhteistyöhön.

Luovilla aloilla näkyy erityisen selvästi elämämme ajanjakson sekä nykyajan työelämän muutokset. Itsenäisten yrittäjien asemaa tulee parantaa ja yrittäjyyden houkuttelevuu4772298780_568636637c_btta tulee parantaa. Myös luovuutta tarvitsevan työn tekemisen edellytykset kaipaavat parantamista. Erityisesti nyt kun maamme talouden voidaan sanoa olevan aallonpohjassa, on välttämätöntä hyödyntää maastamme löytyvää luovaan toimintaan liittyvää osaamista.

Esimerkiksi arkkitehtuuriala on ala, jossa monet suomalaiset lahjakkuudet ovat nousseet kansainväliseen arvostukseen. Tähän tilanteseen on päästy esimerkiksi erilaisten arkkitehtuurikilpailuiden kautta, joihin nuoret arkkitehdit ja jopa arkkitehtiopiskelijat ovat saaneet osallistua anonyymisti. Tällaisia mahdollisuuksia tulisi jollakin keinoin luoda myös muille luoville aloille. Nuorilta arkkitehdeiltä saatu palaute kilpailuista oli pääosin erittäin positiivista eikä osallistumiseen käytettyjen työtuntien yleensä katsottu valuneen hukkaan siinäkään tapauksessa, ettei voittoa olisikaan kilpailusta tullut. Aikaisemmin Suomi on tullut tunnetuksi esimerkiksi erilaisten lasten pelituotteiden suunnittelusta ja näiden pelien suosiota on hyödynnetty myös myymällä runsaasti erilaisia oheistuotteita. Jopa leikkikenttiä on rakennettu kyseisen pelin hahmojen varaan. Menestystarina antaa uskoa siihen, että myös muilla luovilla suomalaisilla on mahdollisuus päästä huipulle.

Kehitystoimia tulisi kohdentaa myös työyhteisöjen sisään jotta niiden luovuutta sekä innovatiivista toimintaa voitaisiin kehittää. Luovaan toimintaan kannustamisesta pitäisi tulla itsestäänselvä ja tärkeä osa työelämän kehitystyötä. Luovuuden potentaalia hyödyntämällä Suomen taloudella olisi mahdollisuus nousta uuteen nousukiitoon.

 

Comments are closed.