Teuvo Kohonen on suomalainen akateemikko ja tutkija, sekä Suomen Akatemian emeritusprofessori. 1980-luvulla hän julkaisi kehittämänsä menetelmän, jonka hän nimesi itseorganisoituvaksi kartaksi. Myös Kohosen kartaksi kutsuttu ohjaamattomaan oppimiseen perustuva neuroverkkomalli on yksi suomalaisen tieteen merkittävimpiin kuuluvia töitä, jota siteerataan jatkuvasti kehittyvän teknologian ja tekoälyn tutkimuksen ja kehityksen yhteydessä.

Perusta monille teknologisille järjestelmille

Kohosen kartta onkin toiminut perustana monille nykyajan tietoteknologian järjestelmille ja sovelluksille. Esimerkiksi miljoonien ihmisten päivittäin käyttämät hakukoneet perustuvat tähän teknologiaan, joka mahdollistaa bittiavaruudessa olemassa olevan ja sinne syötettävän tiedon tehokkaan ja järjestelmällisen luokittelemisen ja etsimisen. Kohosen kartan perusajatuksena onkin tekoälyn kehittäminen biologisten aivojen informaation käsittelyn kaltaiseksi.

Keinotekoiset alkiot informaation osasina

Siinä missä biologiset aivot järjestävät sisääntulevia aistihavaintoja aivokuoren eri osa-alueisiin aisteihin perustuen, Kohosen itseorganisoituvat kartat toimivat samoin organisoiden keinotekoisia neuroneita tai alkioita, jotka edustavat tietynlaisia informaation osasia. Nämä informaation osaset muodostavat laajoja kokonaisuuksia, jotka voidaan luokitella yhteisten ominaisuuksiensa perusteella pienempiin alaluokkiin. Alaluokat puolestaan voidaan järjestää samankaltaisten ominaisuuksien perusteella, jolloin on mahdollista luoda yksinkertaisia visuaalisia yksi- tai kaksiulotteisia esityksiä moniulotteisesta datasta.

Tekoäly

Hakukoneiden lisäksi Kohosen karttaa on käytettynä mallina järjestelmissä ja sovelluksissa, joissa esimerkiksi visuaalista, auditorista tai motorista tietokantaa käytetään kehittämään tekoälyyn pohjautuvia toimintoja. Näihin lukeutuvat muun muassa erilaiset äänen- ja hahmontunnistukseen käytetyt sovellukset, tai teknologia, joka pyrkii kehittämään motoriikkaa esimerkiksi robotiikassa ja automaatiossa. Kohosen kartalla onkin siksi hyvin laaja-alainen ja merkittävä käyttötarkoitus teknologian kehityksessä.

Topografiset kartat

Kohosen karttaa on hyödynnetty muun muassa erilaisten topografisten karttojen luomisessa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi meteorologiset ja oseanografiset kartat, joille ominaista on se, että niiden tarkoituksena on esittää moniulotteista dataa, esimerkiksi meteorologisessa kartassa, jossa kuvataan tietyllä maantiteteellisellä alueella tapahtuvia sään muutoksia.

Meteorologisessa kartassa esitetään moniulotteista dataa, johon kuuluvat niin ikään maantieteellinen lokaatio, säähavainnot kuten lämpötila, tuulennopeus, sateisuus, sekä pilvisyys, ja säähavaintojen tai -ennusteen tapahtuma-aika. Näin ollen useita eri tekijöitä voidaan kuvata yksinkertaisessa muodossa. Oseanografisessa kartassa puolestaan esityksen aiheena on valtamerien tutkimukseen liittyvän informaation esittäminen. Oseanografisesta kartasta voi ilmetä esimerkiksi syvyys merenpinnasta, merivirtojen suunta, maankuoren laattojen muoto merenpohjassa, tai vaikkapa tietyn merialueen veden laatu.