Kuka on Teuvo Kohonen?

Teuvo Kohonen on suomalainen neuroverkkotutkija, akateemikko ja Suomen Akatemian emeritusprofessori. Kohonen tuli tunnetuksi maailmanlaajuiselle tiedeyhteisölle 1980-luvulla kehittäessään neurobiologiaan perustuvan tekoälyn oppimismallin eli itseorganisoituvan kartan. Itseorganisoituvia kart

toja kutsutaan sen takia Kohosen mukaan myös Kohosen kartoiksi. Kohonen on kirjoittanut paljon koneoppimiseen ja hahmontunistukseen liittyviä julkaisuja.

Kohonen on toiminut suomalaisen teknologian ja tekniikan kehityksen johtoasemissa jo puoli vuosisataa. Valmistuttuaan Teknillisestä korkeakoulusta tekniikan diplomi-insinööriksi 1957, tekniikan lisensiaatiksi 1960 ja tohtoriksi 1962, 1960-luvulla Kohonen johti Teknillisen korkeakoulun projektia, jonka tuloksena rakennettiin ensimmäinen suomalainen tietokone Reflac eli Reflex Aritmetics Computer. Kohonen on arvostettu tutkija, joka on toiminut niin Teknillisen korkeakoulun fysiikan professorina kuin myös Suomen Akatemian tutkijaprofessorina. Hän sai akateemikon nimityksen vuonna 2000.

Mikä on Kohosen kartta?

Kohosen kartta eli itseorganisoituva kartta on Teuvo Kohosen kehittämä tekoälyn oppimismalli. Kohosen kartassa keinotekoiset neuronit jäljittelevät biologisten aivojen hermoverkostojen neuronien tapaa oppia lajittelemaan sisääntulevaa informaatiota eri luokkiin niiden ominaisuuksien perusteella. Tyypillistä Kohosen kartan tai itseorganisoituvan kartan verkostossa sijaitseville neuroneille on se, että ne kaikki omaavat jonkun tietyn ominaisuuden tai tiettyjä ominaisuuksia, joiden perusteella ne voidaan järjestää yhden laajan luokituksen alle. Tämän kokonaisluokituksen alle itseorganisoituvat kartat järjestävät sisääntulevan informaation luokitellen ne samankaltaisia ominaisuuksia omaavien neuronien joukoiksi.

Itseorganisoituva kartta on Kohosen kansainvälisesti tunnetuin työ, ja merkittävä saavutus suomalaiselle tieteelle, sillä se on yksi siteeratuimmista yksittäisistä töistä. Kohosen karttaa käytetään tekoälyn kehityksen eri osa-alueilla, ja sen avulla voidaan luoda järjestelmiä ja sovelluksia, joiden myötä tietokoneita voidaan muun muassa opettaa tunnistamaan kasvoja, liikkeitä, ääntä, eri symboleja, tekstiä, kuvaa ja niin edelleen. Kohosen kartta toimiikin täten perustana monille erilaisille tietokannoille ja niitä hyödyntäville hakukoneille.

Teknologia on kehittynyt viimeisen vuosisadan aikana kiihtyvällä nopeudella, ja Kohosen kartan kaltaisten mallien avulla ihmisen ja teknologian välinen suhde muuttuu jatkuvasti. Tekoälyn kehitys mahdollistaa monien eri toimintojen automatisoitumisen. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että monet ihmisen tekemistä töistä ovat siirtyneet koneille, jopa mekaaninen tai looginen ajatustyö voidaan suorittaa tekoälyn avulla. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan tekoälyn kehitys vie ihmiskunnan kehityksen tulevaisuudessa.